17.9.2017

Evomultisport 26.8.2917

Lahden suurmäen hyppytorniin on pitkä matka mäkimontusta portaita pitkin, maailman paras BMX quest, slack-line kokeilu, suppasuunnistusta ja muuta kivaa.... to be continued... tai sit ei.

Lähtöä odotellessa

11.8.2017

Pohjoisen Polkuja Vol 2 ja vähän muitakin neulasrännejä

Kävimme kesälomareissulla katselemassa muutamia kiinnostavia pyöräilykohteita. Koska lemmikeille ei tällä kertaa järjestynyt hoitopaikkaa vaan ne piti ottaa mukaan, kriteeriksi muodostui päiväretkiin sopivat kohteet hyvien majoitusfasiliteettien läheisyydessä.
 
Ensimmäinen etappi oli Aulanko. Merkityt pyöräreitit olivat pääasiassa latupohjia ja helppoja polkuja, mutta metsän kätköiskä löytyi myös mukavaa röllipolkua ja reitit kruunasi kauniit järvimaisemat.

Iloinen polkija Aulangolla 8)
 
Seuraavaksi suuntasimme Lopen Poronpolulle. Hyvin merkitty reitti (kunhan sen ensin löysi) oli lähes kokonaan helppoa ja nopeaa singletrackiä. Jonkin verran matkan varrelle mahtui myös tunkkaamista harjuille - kovemmat reidet olisivat ehkä osan ajaneetkin ylös mutta niillekin olisi kyllä riittänyt pari tunkattavaa ylämäkeä. Mukavia laavuja taukopaikoiksi ja kauniita maisemia, suosittelen lämpimästi.
 
Poronpolku on hyvin merkitty (matkalta löytyi myös hauskoja lisäviittoja) ja lähes koko matka on leppoisaa polkua.
 
 
Seuraava siirtymä olikin sitten Ylläkselle. Ensin nousimme gondolihissillä tunturin huipuille ja laskettelimme huoltotietä alas... haaste lähinnä jarruille :D Seuraavaksi hankimme alueen MTB kartan ja tutustuimme lähiympäristön merkittyille reitteille. Siniset, helpot reitit vaikuttivat menevän pääasiassa pehmeitä latupohjia pitkin, punaiset ja mustat pätkät olivat hauskempia.
 
Kun olimme ottaneet ensituntumaan Ylläksen alueeseen, suuntasimme Ylläs-Levi reitille. Reitillä oli pari päivää aikaisemmin ajettu MTB kisa ja maasto oli märkää, joten ura oli vastaavassa kunnossa - ajettu sekä paikoitellen turvemutainen ja kuoppainen. Matkan varrelta löytyi kaikki mahdolliset maastotyypit eli mm. neulaspolkua, vauhdikasta alamäkeä metsätiepohjalla, kivikkoista metsätietä, kivikkoista polkua, juurakkoista polkua järven rannalta, tunturin ylitystä soralla, monttuista metsäpolkua, tiesiirtymä, leveitä rautapitkoksia, ja märkiä suokohtia (hyttysineen) ehkä muutama liikaa - vain kalliobaanat puuttuivat. Summa summarum, vaikka välillä oli pidempia helppoja pätkiä niin ajettavaakin riitti, haastetta tuli niin korkeuseroista kuin teknisemmistä pätkistä ja itseään kyllä taputti olkapäälle perille päästyään. Kokonaisuutena Ylläksen alueesta jäi positiivinen kuva maastopyöräilyn suhteen, laitetaan suositeltavien paikkojen listalle :)
 
Myös Ylläs-Levi ja Ylläksen alueen reitit on hyvin merkitty. Haasteita löytyy, kuten myös helpompaa ajettavaa. Fättis sopi märkiin kohtiin, täpärillä olisi mennyt lujimpaa mutta täysjäykälläkin selvittiin (pakon edessä koska jäykkäperän keula hajosi :D )
 
 
Ylläkseen jälkeen ohjelmassa oli majoitus Kuusamossa ja tavoitteena sekä Syöte että Hossa. Sääennusteita tutkailtuamme suuntasimme ensin Hossaan - ja ai että, sinne jäimme :D Syöte jäi odottamaan valloitustaan. Hossasta löytyi myös hyvin merkityt reitit ja kilometrikaupalla upeaa, nopeaa neulaspolkua mahtavissa maisemissa, joten käytimme loput ajopäivät siellä. Luontokeskuksesta löytyi tarvittavat palvelut ja upeita laavuja riitti taukopaikoiksi enemmän kuin ehti käyttämään. Yksinkertaisesti ihana paikka.
 
Hossasta löytyy neulasränniä järvenrannalta kilometrikaupalla. Monessa kohtaa polku on ihanan kapeaa (kuvassa laavun kohta joka leveämpi).  Reitit on merkitty hyvin ja tehty ajatuksella, esim. nousuissa/laskuissa MTB ura on ohjattu eri reitille kuin kävelijöillä ja näin ollen kohtia on helpotettu. Jäykkäperällä pääsee hyvin kaahaamaan, fättis ja täpäri on vähän ylimitoitettuja ilmatyynyaluksia näille reiteille. Reitistö sopii nautiskeluun kaiken tasoisille maastosankareille.
 
Kaiken kaikkiaan oikein virkistävä maastopyöräilyloma :)
 
 

10.7.2017

Porin Raasto 8.7.2017

Kisa alkoi n. 600 m uimapatjailulla. Toinen rusakko viihtyy vedessä erinomaisen hyvin, toinen ei, joten toisen kellutellessa ja odotellessa tai välillä vetäessa toistakin, toinen veti osuuden lähes maksimisykkeillä. Rantaan kuitenkin päästiin ja ½ juokkueesta myös nautti tehtävästä.

Sitten siirryttiinkin toisen rusakon heikoimpaan lajiin eli juoksuun. Hölkkäilimme vaihtoalueen kautta Kaanaan vesitornille (tässä vaiheessa puolestaan toisella rusakolla maksimisykkeet lasissa), jonka raput piti laskea. Laskeminen ei tuottanut vaikeuksia eikä jalatkaan pahemmin hapottaneet, mutta läpinäkyvät rappuset saivat molemmat hieman pahoinvoiviksi. Ylhäällä oikean vastauksen (275, huh) annettuamme siirryimme piirtämään rastit suunnistuskartalle ja sitten suunnistamaan. Suunnistus sujui hyvin, suurimmaksi osaksi helppokulkuisessa maastossa vedimme mutkat suoriksi ja etenimme pääasiassa suunnalla mahdollismman lyhyttä reittiä. Rastit sai hakea vapaavalintaisessa järjestyksessä, joten päädyimme nappaamaan 2. rastin ensin ja sitten 1. pienenä pistona hakkuuaukean reunaa pitkin ja muut numerojärjestyksessä.

Suunnistuksen jälkeen ohjelmassa oli Seikkailupuisto Huikee ja siinä kohdassa kisa muuttui huikeeksi farssiksi. Jonotimme 40 minuuttia valjaita ja sinä aikana jonossa pienempikokoiset pääsivät ohi kun mahtuivat tarjolla oleviin lasten valjaisiin. Lopulta järjestäjä ilmoitti viheltävänsä pelin poikki ja turhan seisoskelun kangistamina lähdimme hölköttelemään Raastoareenalle kertomaan suunnistuksen rastien yhteenlaskettuja pisteitä. Emme päässeet kokeilemaan Huikeeta mutta turha odottelu kuitenkin ärsytti kuin hampaatonta oravaa jonka pähkinät on jäässä, joten oli mukava päästä taas liikkeelle – ja Huikeen tehtävää olisi päässyt suorittamaan vain toinen parista, joten joka tapaukssessa toinen olisi joutunut tyytymään katsojan rooliin.

Huikeen jälkeen alkoi pyöräosuus, tuttua kaavaa kohti Kalloa. Kallossa odotti taas suunnistustehtävä. Questin rastit olivat hauskoja ja helppoja aivopähkinärasteja (jotka reilun parin tunnin kuntoilun jälkeen olivat yllättävän vaikeita), mutta saimme kaikki aika nopeasti oikein.  Rangaistuksen kuultuamme olisi vedessä viihtyvä rusakko suorittanut myös sen ilomielin – rangaistus olisi ollut  pelastushyppy veteen korkeahkolta laiturilta.

Kallon Questin jälkeen seurasi taas pyöräsuunnistusosuus – jolla sitten teimme kisan ainoa pummin. Ennen pummia kuitenkin pääsimme hakemaan rasteja (tai tarkemmin kirjoja) vanhasta ja sokkeloisesta koulusta. Ensimmäisten minuuttien hämmenyksen jälkeen Questista paljastui tosi hauska ja hienosti keksitty suunnistustehtävä, joka selkeästi sopi toisen rusakon insinöörimäiseen ajatusmaailman kuin nyrkki silmään.

Sitten siihen pummiin.... 9 rastilta lähtiessamme lähdimme ensin hakemaan 10 rastia. Lähdimme tietämättämme oikeaan suuntaan eli kohti urheilukentän Questia. Matkalla keksimme että suunta on väärä ja ympäri kohti 10 rastia. Hyvän matkaa 10 rastille päin poljettuamme tajusimme että ehei, tässä välissä onkin Quest urheilukentällä, joten sinne! Tässä vaiheessa taisi livahtaa pari rumaa & pahaa sanaa. Onneksi sohlaamiseen ei kulunut kuin 15 minuuttia, vaikka siinä edestakaisin ajellessa aikaa tuntui palavan taivaan tuuliin ihan huolella.

Urheilukentällä piti potkaista pallo pienehköön maaliin. Toinen rusakko suoritti tehtävän toisella potkulla, toisella taisi mennä toisen kymmenen puolelle, mutta tehtävä suoritettiin kumminkin :D ja matka jatkui, nyt reittikirjan mukaan, kohti 10 rastia. Se olikin kivan polun päässä, joskin ajamista hiukan häiritsi muut joukkueet
jotka hakivat rastia juoksemalla, mutta sangen ystävällisesti kuitenkin pyörälle annettiin tilaa, joten iso kiitos siitä kilpakumppaneille! Muiden armeliaisuuden avulla pääsimme rymistelemään Soma-sarjan ainoaa maastopyöräilypätkää ilolla.

Sitten matka jatkuikin kohti maalia, jonne kymppirastin numero piti antaa, mutta kukaan ei kyllä sitä missään vaiheessa kysynyt ja Raastoareenallakin hetki meni haahuiluun ennen kuin järjestäjät kertoivat mitä piti tehdä, mutta todennäköisesti meillä oli vain väsymyksen takia laput silmillä ja aivot narikassa :D No anyway, palloa pomputeltiin ämpäriin ja hiekkasäkkiä ja lekasoraharkkoa kannettiin juosten pehmeässä hiekassa niin että toinenkin rusakko sai sitten maksimisykkeet mittariin, johon suoritus oli hyvä päättää. Maalileimaus ja emitin purkuun – ja tadaaa! Päivän mukavin(?) yllätys, eli emit oli sanonut sopimuksensa irti ja koko päivän raataminen oli haihtunut taivaan tuuliin, hah :D Olimme kuitenkin sen verran tyytyväisiä omaan suoritukseemme että eipä se tuloksen puuttuminen sitten harmittanut niin paljoa. Viime vuonna osallistuminen jäi väliin toisen rusakon olkapään takaisinkiinniparsimisen takia, joten oli mukava huomata että kyllä kunto taas riitti vaikka liikunta olikin jäänyt vähäisemmälle.

Kokonaisuudessaan matkaa kertyi n. 35 km (josta muutama kilsa ylimääräistä sohlauksen takia), aikaa meni 5 h 24 min ja ilman Huikeen odottelua 4 h 45 min. Sijoitus (maybe, ehkä, peut-être) olisi ollut luokkaa noin puoliväli. Jälleen kerran Raasto oli Raasto, kivaa oli, Questit oli hyviä, oheismeininki mahtavaa, sää suosi ja Yyteri oli jälleen kerran upea. Ja nyt muutaman vuoden kisoja kierrettyämme voimme todeta että pieni farssi kuuluu joka kisaan ;) joten kiitos ja ensi vuoteen!

Vaatteet päällä ja veteen. Normisettiä seikkailu-urheilukisoissa.
Kuva Porin Raasto.


Voimakas poseeraus työn alla mutta ihan ei toisella pokka pidä.
Kuva  Porin  Raasto.

 

28.5.2017

Turku Rogaining Sprint 28.5.2017

2 h rogakisa helteisessä säässä Naantalin auringon alla. Toisella rusakolla pieni selkäjumi painonnonstokurssin jäljiltä (oli muuten hyvä kurssi!) joten etenimme reippaasti (ja vähemmän reippaasti) kävellen. Reitiksi valikoitui pohjoisen suunnistuksellisesti kiinnostavat kalliomaastot. Rastit löytyivät ongelmitta ja matkaa kertyi vain n. 8 km ja pisteitä 59. Sijoitus hmmm... no comments :D

Kuljetut rastit yhdellä kartalla (kisan kolmesta kartasta kuljimme 1:10 000 ja 1:20 000 kartoilla), ensimmäinen rasti sinisellä. 

Salpausrogaining 26.4.2017

Only one rusakko (toinen oli viihteellä), 4 h MTB, 50 km polkemista ja sijoitus jotain häntäpään suunnassa (eli 37 / 39). Tulossa lisää....